Juttelin erään opettajan kanssa Kauhajoen tapahtumien vaikutuksista koulujen normaaliarkeen. Kannattaako esimerkiksi vastaaviin tilanteisiin varautumista harjoitella oppilaitoksissa, vai lietsoisivatko kammottavat mielikuvat vain paniikkia? Entäpä miten saisi oppilaat näkemään kollegoissaan vaaran merkit, vai onko niiden etsiminen päin vastoin suvaitsematonta erilaisuuden sietokyvyttömyyttä?
Nuorena erilaisuutta siedetään kenties huonommin kuin missään muussa elämänvaiheessa. Jos poikkeat joukosta, ei kiusaamisen tarvitse olla edes mitään aikuisen silmään näkyvää, riittää kun sinulle käännetään selkä, ignoroidaan sanomasi tai vain unohdetaan olemassaolosi. Pikku hiljaa huomaamattoman viha saattaa alkaa kasautua tuhoisiin mittasuhteisiin.
Oppilashuollon tulisi huomioida eritoten nämä maan hiljaiset, ne ihan mukavat, joiden sielunelämää ei kukaan oikeastaan kuitenkaan tunne. Lapsille tulisi opettaa kiusaamattomuuden lisäksi myös yhteisöllisyyttä, muiden huomioonottoa, sitä, kuinka pienikin ajattelematon pöydän toiseen päähän istuminen kun sen erilaisenkin vieressä olisi ollut tilaa, voi jättää ikuiset arvet.
En voi kuin kompata Sarlundin Katria, joka totesi viisaasti valtuuskunnan kokouksessa pitämässään puheessa, kuinka tarvitaan rahaa ja ihmisiä oppilashuollon ja psykiatrian tehtäviin. Opetuksen, kasvatuksen ja koulujen ajankäytön uudelleenarviointia: mitä pitää arkipäivässä tehdä toisin, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa saadaan normaalitoiminnan ohessa kaikkiin ikäluokkiin syntymään aitoa yhteisöllisyyttä ja vastuunkantoa toisista ihmisistä.
--------------
PÄIVÄN HYVIS: Äänestä kuntasi reiluksi - kampanja haastaa kunnallisvaaliehdokkaat pohtimaan mm. sitä, noudattavatko heidän hankintapäätöksensä eettisiä periaatteita
PÄIVÄN PAHIS: Maailmanpankki, joka on toisaalta perustanut sademetsiensuojelurahaston, mutta toisaalta tukee saman aikaisesti lihakarjantuotantoa, joka on yksi pahimmista Amazonin tuhoajista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti