Sananen vielä nuorten pahoinvoinnista. Puhutaan rahan syytämisestä erilaisiin mielenterveyspalveluihin, mutta entä ennaltaehkäisy? Jo syrjäytyneiden tapausten saaminen hoitoon on toki tärkeää, mutta toisaalta jos vaihtoehtona on enää laitoksiin sulkeminen, saattaa nuori syrjäytyä jopa entistä enemmän. Mielestäni vika on yhteiskunnassa: yhteisöllisyyden puutteessa, internetin valtavasta merkityksestä nuorten ajankäytössä - netti on pahimmillaan korvannut kaiken oikean sosiaalisen elämän. Koetko tärkeäksi pyrkiä muuttamaan yhteiskuntaa? Miten käytännössä toimisit tämän eteen? Raha ei mielestäni riitä tässä(kään) ratkaisuksi, vaan ihmiset pitäisi saada oikeasti välittämään toisistaan. Tarvittaisin perinpohjaisia asennemuutoksia. Mahdoton tehtävä? Mistä aloittaisit muutoksen?... Pyrkisitkö sinä muuttamaan yhteiskunnan tottumuksia tai palveluita niin, että kärjistynyt individualistinen Suomi, ja Vantaa, antaisi enemmän arvoa lähimmäisilleen ja voisi hyvin silkan rakkauden avuin?
Ensinnäkään en näe, että internet on kaiken pahan alku ja juuri: varmasti moni koulukiusattu ja/tai syrjäytynyt nuori on toisaalta löytänyt virtuaalimaailmasta myös hyvän yhteisön, ehkäpä vertaistukeakin. Myös nettiystävä voi olla oikean veroinen, ja virtuaalitapaamisesta kehittyä ajan kanssa elävä yhteys toiseen. Netin tukipalveluista on varmasti myös apua monelle, kieliväthän siiitä jo MLL:n ja IRC-Gallerian hetkessä valtavista käyttäjämääristä tukkeutuvat terapiakeskustelut.
Yhteisöllisyyttä voi tuoda esiin valtuustosalissakin: edistämällä asukastoimintaa kuten asukaspuistojen perustamista. Kannustamalla yhteisöllisiä asuntorakentamishankkeita. Tukemalla harrastustoimintaa ja nuorisotaloja. Niin ja tietenkin tuomalla esiin ennaltaehkäisevän oppilashuollon tärkeyttä. Viimeistään toimittuani parisen vuotta lautamiehenä tajusin, että syytetyn penkillä istuvia on useimmiten myöhäistä enää pelastaa syöksykierteestä, ongelmaan on tartuttava jo paljon aikaisemmin, juurikin siellä koulun penkillä tai ehkä jo päiväkotivaiheessa. Jokaisen ihmisen, niin vanhempien kuin muidenkin lähimmäisten tulisi pystyä antaa enemmän aikaa toisilleen, palaan tässä taas aiemman bloggaukseni ajatukseen, kuinka koko kylä kasvattaa lasta.
Viimeinen kysymys on kauniisti aseteltu, vaikka pelkäänkin, että yksittäisen valtuutetun lienee aika vaikea vaikuttaa perinpohjaisesti ihmisten asenteisiin muuta kuin omaan lähiympäristöönsä hyvää mieltä parhaansa mukaan levittäen. Siinäpä olisi kuitenkin valtuustokauden ajaksi hienoa päämäärää kerrakseen. :)
*****
PÄIVÄN HYVIS: Colin Powell kannattaa Obamaa presidentiksi
PÄIVÄN PAHIS: Obaman etumatka on kaventunut
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti